Pohjavesien tila
Pohjavedet Heinolassa
Harjumuodostelmat ovat tärkeitä pohjaveden muodostumisalueita. Ne koostuvat pääasiassa hyvin vettä läpäisevistä hiekka- ja soralajeista.
Maaperän läpi imeydyttyään vesi varastoituu maaperän vedellä kyllästyneisiin kerroksiin ja kallioperän halkeamiin.
Heinolassa on seitsemän 1. luokan pohjavesialuetta: Hevossaaren, Jyrängön. Veljeskylän, Vierumäen, Heinola kk:n, Myllyojan sekä Syrjälänkankaan pohjavesialueet. Urheiluopiston pohjavesialue kuuluu 1E-luokkaan.
2. luokan pohjavesialueita ovat Kuijärvenharjun ja Kaakonkankaan pohjavesialueet.
Kaikista luokitelluista pohjavesialueista Urheiluopiston alue on selvästi suurin, veden laatu poikkeaa kohonneen torjunta-ainepitoisuuden takia. Muilla alueilla pohjaveden laatu on hyvä.
Riskipohjavesialueeksi luokitellaan Heinolassa Urheiluopiston, Veljeskylän, Myllyojan ja Heinola kk:n pohjavesialueet. Näillä alueilla ihmisen toiminta voi aiheuttaa merkittävän riskin pohjaveden laadulle eivätkä vesipuitedirektiivin mukaiset hyvän tilan vaatimukset mahdollisesti täyty.
Heinolan pohjavesialueita on tutkittu viime vuosina paljon. Pohjavesialueiden rajauksia on tarkistettu ja vedenottamoiden todelliset valuma-alueet selvitetty.
Pohjavesien suojelu
Pohjavesialueiden suojelusuunnitelmassa on selvitetty Heinolan pohjavesialueet ja pohjavesien laadulle aiheutuvat riskit. Sitä voidaan hyödyntää maankäytön suunnittelussa ja viranomaisvalvonnassa sekä ympäristö- ja maa-aineslupien lupaharkinnassa.
Toimenpidesuosituksia annetaan mm. asutukselle, liikenteelle, yritystoiminnalle sekä maa- ja metsätaloudelle. Ensimmäinen suojelusuunnitelma Heinolan pohjavesialueille laadittiin vuonna 1998 ja päivitys siihen laadittiin vuonna 2013. Päivityksessä pohjavesialueiden rajauksia on tarkistettu ja osa pohjavesialueita koskevista laeista sekä määräyksistä on muuttunut.
POSKI-projekti
POSKI-projekti oli laaja-alainen tutkimushanke, jossa selvitettiin vuosien 2009 – 2013 aikana pohjavesien suojelun ja kiviaineshuollon yhteensovittamista aluesuunnittelun näkökulmasta.
Pohjavesi sekä kiviaineshuollossa käytettävät sora- ja hiekkavarannot esiintyvät samoissa geologisissa muodostumissa, esimerkiksi harjuissa.
Pohjavesi on uusiutuva luonnonvara, mutta maa-ainesten otto saattaa vaarantaa pohjaveden laadun ja määrän sekä luonto- ja maisema-arvot. Lisäksi kiviaineshuoltoon soveltuvien luonnonsoravarojen ehtyessä on enenevässä määrin otettu käyttöön kallioalueita maa-aineksenottoon.
POSKI-projektin tuloksissa sora- ja hiekkavarojen osalta Heinolasta ei ehdoteta yhtään aluetta kokonaan maa-aineksenottoon soveltuvaksi. Maa-aineksenottoon osittain soveltuvia alueita on raportin mukaan kuusi kappaletta, ja näiden yhteenlaskettu maa-ainesmäärä on 56,9 miljoonaa kuutiometriä.
Maa-aineksenottoon soveltumattomia alueita Heinolassa on ehdotuksen mukaan yhdeksän, maa-ainesmäärältään yhteensä 179 miljoonaa kuutiometriä. Kaikista Heinolan sora- ja hiekkavaroista luokitelluilla pohjavesialueilla sijaitsee 92,3 prosenttia.
Kalliokiviainesvarojen kohdalla luontoinventoinnin perusteella kahtatoista aluetta ehdotettiin maa-aineksenottoon soveltuviksi. Näiden yhteenlaskettu massamäärä on 27,9 miljoonaa kuutiometriä.
Osittain ottotoimintaan soveltuvia alueita raportoitiin yksitoista kappaletta, kiviainesten yhteismassamäärältään 22,68 miljoonaa kuutiometriä. Maa-aineksen ottoon luonnon- ja maisemansuojelullisten sekä teknistaloudellisten syiden takia soveltumattomiksi luokiteltiin kolme kallioaluetta, joiden yhteenlaskettu kiviaineksen määrä on 1,81 miljoonaa kuutiometriä.
Kaiken kaikkiaan Heinolassa tutkittiin 194 kallioaluetta, joiden kiviaineksen yhteismassamäärä on 486,88 miljoonaa kuutiometriä. 168 alueella ei tehty luontoinventointeja, eikä niille näin ollen tehty ehdotusta maa-aineksen ottoon soveltuvuudesta.